Haluatko pelastaa sademetsän?

Koin eilen jotakin hämmentävää. Kävellessäni noin kymmenen kadunväliä Broadwayta pitkin minua pyydettiin pelastamaan sademetsä, auttamaan maailman lapsia kahden eri järjestön kautta ja lahjoittamaan Greenpeacelle.

”Tämä on liikaa”, totesin vihdoin Greenpeacen edustajalle. Vaikka haluaisinkin tehdä maailmasta paremman paikan, en voi auttaa kaikkia apua tarvitsevia. Autan osaltani lahjoittamalla taiteen ja kulttuurin saralla.

Kokemus oli hämmentävä, sillä kaduilla tapahtuvat keräykset eivät ole New Yorkissa tavallisia – toisin kuin Suomessa. Valtaosa ihmisistä ei luota rahankerääjiin kaduilla. Enkä ihmettele. Eiliset rahankerääjät olivat erittäin päällekäyviä. Lisäksi maassa, jossa shekkivihkokulttuuri vielä kukoistaa, ajatus henkilökohtaisen tilinumeron tai muiden antamisesta kadulla olisi pöyristyttävä.

Lähettäjä Taiteen ja rahan kiistelty liitto

Yksi monista lahjoitusten kerääjistä.

Milloin kannattaa mennä kadulle?

Kadulla tapahtuville keräyksille on oma paikkansa. Suomessa Punainen Risti, Amnesty, Greenpeace ja muut vastaavat organisaatiot ovat tehneet tätä kautta aikojen. Olemme kasvaneet tähän kulttuuriin.

Joidenkin tutkimusten mukaan tällä keräystavalla voidaan kosiskella erityisesti nuoria, sillä kerääjätkin edustavat yleensä nuorempaa sukupolvea ja yhteys syntyy helpommin.

Ja totta – tämä varainhankintamuoto on varmasti helpompi kuin esimerkiksi suoramarkkinointikirjeet.

Lähettäjä Taiteen ja rahan kiistelty liitto

Tavoitteena pitkäaikaiset suhteet

Menestyksekkäin varainhankinta ei ole kadunvarsikampanjointia. Itse asiassa itse koen kadunvarsikeräykset vastenmielisiksi. Ja taideorganisaatioille ne eivät sovi.

Parhaimmillaan varainhankinta rakennetaan organisaation perusajatuksen ja strategian pohjalta. Henkilöstöä palkataan tarpeeksi tähän tehtävään. Varainhankinta on sijoitus, joka vaatii pitkän pohjatyön. Tavoitteena ovat pitkäaikaiset suhteet, joita hoidetaan jatkuvasti. 

Keinoja on monia, joista kampanjat ovat vain yksi. Kampanjoidenkin jälkeen on syytä muistaa, että lahjoittajasuhteesta pitää huolehtia. Suomessakin tililtä tapahtuvaan suoraveloitukseen ei kannata tuudittautua. Jos suhdetta hoidetaan oikein, lahjoittaja sitoutuu organisaatioon yhä enemmän. Ja "tikapuuajattelun" tai elinkaariajattelun tavoin lahjoitukset kasvavat.

Vetoa tunteisiin!

Esittävillä taiteilla on erikoisasema: tunteiden herättäminen liikkeen, musiikin ja kielen avulla. Paukkuja kannattaakin laittaa siihen, että mahdollisimman moni mahdollinen lahjoittaja pääsee kokemaan esityksiä. Kun henkilön sydämessä tapahtuu liike hänen nähdessään esityksen, ovi lahjoittajan elämään on avattu – todennäköisesti pysyvästi!