Jane ja Aatos Erkon säätiön jättilahjoitus

Jane ja Aatos Erkon säätiö teki tänään historiaa. Sen uutisoitiin lahjoittavan 15 miljoonaa euroa Tanssin talo -hankkeelle. Pelkästään summa on huomiota herättävä. Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on tiettävästi suurin yksittäinen lahjoitus yksittäiselle kulttuurihankkeelle Suomessa. Lahjoitus on myös muulla lailla merkittävä. Se on erinomainen esimerkki siitä, miten lahjoittamisella voi vaikuttaa, luoda uutta ja erottua. Se muistuttaa myös mieliin tärkeän seikan: jokaisella lahjoittajalla on eri motiivit ja niiden voi antaa näkyä.

Lahjoittamisella voi erottua

Tanssin talo -yhdistys kuvaa hankettaan näin:

"Hankkeen tavoitteena on, että Helsinkiin syntyvästä tanssin talosta tulee kansainvälisesti ainutlaatuinen tilakokonaisuus, jossa ovat laajasti mukana tanssikulttuurin eri muodot. Tanssin talo tarjoaa yleisölle avoimen, helposti lähestyttävän kohtauspaikan ja samalla edellytykset myös muiden esittävien taidealojen korkeatasoiselle esitystoiminnalle. Tanssin talo tulee osaltaan ratkaisemaan vuosikymmeniä jatkuneen tanssin harjoitus- ja esitystilaongelman pääkaupunkiseudulla."

Jotta näin iso uusi avaus voidaan tehdä, tarvitaan priimusmoottori. Jane ja Aatos Erkon säätiö valitsi tämän roolin. Säätiö sijoitti suomalaisen tanssin tulevaisuuteen. Se otti rohkeasti veturin roolin, ja samalla erottuu lahjoituksellaan. Tanssin talo -yhdistyksen tehtävänä on vuorostaan saada rahalla mahdollisimman paljon vaikuttavuutta ja täyttää suuret odotukset.

Parhaimmillaan Tanssin talo -hanke saa uutta vipinää ei vain suomalaiseen tanssikenttään, vaan koko taide- ja kulttuurikenttään. Alalla tapahtuu – eikä Guggenheim olekaan ainoa taho, joka aiheuttaa pöhinää ympärillään.

Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä lahjoitus on ehdollinen. Ehtona on, että myös valtio ja Helsingin kaupunki tekevät merkittävän satsauksen hankkeeseen. Tanssin talo -hankkeen kokonaisbudjetti on 28 miljoonaa euroa.

Myös lääketieteen merkittävä tukija

Jane ja Aatos Erkon säätiö edistää suomalaista hyvinvointia monella muullakin saralla – erityisesti lääketieteen sekä tekniikan ja taloustieteiden tutkimuksen ja opetuksen saralla.

Säätiö on itsellenikin läheinen ja tuttu. Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on kiitollinen säätiön useasta lahjoituksesta. Säätiön lahjoitusten ansiosta ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat käyttöönsä iPadit tänä ja viime vuonna. Tämä on mullistanut käytännössä koko opetuksen, eikä paluuta entiseen ole. Vaikutus on valtava. Iso merkitys on myös säätiön antamalla 2,5 miljoonan euron lahjoituksella, jonka avulla tiedekunta voi palkata professoreita ja tutkijoita kliiniseen tutkimukseen. Lisäksi yksittäiset tiedekunnan tutkijat ja tutkimusryhmät ovat saaneet säätiöltä merkittävää tukea. Upeaa, että Suomesta löytyy Jane ja Aatos Erkon säätiön kaltaisia uusien avauksien mahdollistajia.

Uusin mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa

Hyvä yleisötyö on erinomainen pohja varainhankinnalle. Uusin mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa; julkaistiin tänään.

Uusi kolumni Ekonomi-lehdessä varainhankinnasta

Olen puhunut paljon varainhankinnasta pyytäjän näkökulmasta. Millainen on antajan näkökulma? Mitä yritys saa lahjoittaessaan tai tehdessään kumppanuussopimuksen? Tuore kolumnini Ekonomi-lehdessä pureutuu tähän.

CASE Europe Annual Conference, osa 1

Takana aivan huikea viikko. Osallistuin CASE-organisaation järjestämään vuotuiseen Euroopan konferenssiin Edinburghissa. Matkalaukussa lukuisia kontakteja, uusia ideoita ja inspiraatiota.

Koska konferenssi oli kansainvälinen, bloggaan tämän sarjan vain englanniksi. Ensimmäinen kirjoitus löytyy täältä.

Verovähennysoikeus lahjoituksille

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen korostaa kirjoituksessaan "Museoiden on etsittävä uusia rahoittajia" sekä varainhankinnan tärkeyttä uusien rahoittajien löytämiseksi että valtion roolia erilaisten tukevien toimien, kuten lahjoitusten verovähennysten mahdollistamisessa (Helsingin Sanomat, Mielipide, 17.8.2014).

Sekä taideorganisaatioiden että yliopistojen valtiolta saama rahoitus vähenee tulevaisuudessa. Yliopistot ovatkin kehittäneet aktiivisesti varainhankintaansa useamman vuoden ajan. Myös moni taideorganisaatio oivaltaa asian tärkeyden. Menestyjiä ovat ne, jotka ymmärtävät kehittää varainhankintaansa ennakoivasti, sillä uusien toimintatapojen luominen vie vuosia.

Varainhankinta tarkoittaa pitkäaikaisten suhteiden luomista ja siten rahoituspohjan laajentamista. Rahoitus voi tulla joko vastikkeettomina lahjoituksina tai vastikkeellisina kumppanuuksina, kuten sponsorisopimuksina. Vaikka alkuun pääseminen voi olla kivuliasta, lopputulos tervehdyttää kaikkia organisaatioita: kun kaikki ei samassa korissa, talous on turvallisemmalla pohjalla.

Kaikki lähtee perinteisestä suunnitelmallisuudesta ja organisaation houkuttelevuudesta: on kirkastettava, mihin organisaatio pyrkii ja millä keinoilla. Mitä lisäarvoa organisaatio tuottaa ja miksi juuri sitä pitäisi tukea? Tarvitaan luovaa ja säännöllistä viestintää ja markkinointia. On vedottava yhtäaikaisesti sekä lahjoittajien tunteisiin että järkeen. Yrityskumppaneille on tarjottava houkuttelevia vastikkeita.

Valtio voi auttaa taideorganisaatioita ja yliopistoja tässä uudessa tilanteessa sekä vastinrahakampanjoiden avulla että tarjoamalla lahjoittajille verovähennysmahdollisuuden. Yhdysvalloissa yksityishenkilöt saavat vähentää tekemänsä lahjoitukset verotuksessaan. Vaikka tämä ei ole pääsyy amerikkalaisten valtavalle lahjoittamisinnolle, se toimii kannustimena. Tällaista kannustinta kaivataan Suomeenkin, jotta sekä yliopistot että taideorganisaatiot saavat vahvistettua rahoituspohjaansa.

Varainhankinnan ilta 9.9. - ilmoittaudu pian

Mainospalana mainittakoon, että järjestän illan taiteen varainhankinnasta tiistaina 9.9.2014 klo 17.30-20.00 Helsingissä. Paikalla on erikoisvieraana varainhankinnan asiantuntija Rodney Trapp (USA). Hän on työskennellyt 25 vuoden ajan varainhankinnan ja siihen liittyvän johtamisen parissa. 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset tapahtuman sivulla.

Haastattelu alumnisuhteista ja varainhankinnasta Lääkärilehdessä

Varainhankinta ja alumnisuhteet kiinnostavat. Lääkärilehti julkaisi tänään 11.4. jutun, johon minuakin haastateltiin. Tällä kertaa painopiste lääketieteellisten tiedekuntien alumnitoiminnassa.

Lue koko Lääkärilehden juttu PDF-tiedostona täältä.

Tämä olikin jo neljäs mediahaastattelu sen jälkeen, kun aloitin työt Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa. Aiemmin yhteyttä ovat ottaneet Keski-Uusimaa, Mediuutiset ja MTV3:n Uutiset. Niin paljon ideoita ja energiaa. Ihanaa, että asioista aletaan puhua yleisemminkin.

Tämä varainhankkija lähtee nyt 28 kilometerin piiiitkälle lenkille keräämään taas energiaa uuteen viikkoon.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Lääkärilehden jutussa oleva kuva. © Sami Perttilä.

Alumnien kanssa pääsee välillä työskentelemään huppari päälläkin. ;) © Ari Mäkelä

Varainhankinta esillä MTV3:n uutisissa

MTV3:n Seitsemän uutiset pureutuivat yliopistojen rahoitukseen ja varainhankintaan Seitsemän Uutisissa 14.3.2014. Juttu on katsottavissa Katsomossa sekä luettavissa täällä.