tiistai 10. syyskuuta 2013

New York City Opera turvautuu kriisissään myös yhteisörahoitukseen

New York City Opera (NYC Opera) kärvistelee kriisissä. Syvä talousahdinko onkin saanut organisaation ottamaan uudenlaisen otteen varainhankintaansa. Ooppera lähestyy nyt suurten lahjoittajien lisäksi myös laajempaa kohderyhmää yhteisörahoituspalvelu Kickstarterin kautta. Amerikkalaisia kosiskellaan tukemaan taidelaitosta miljoonalla dollarilla.

Ei ole tavallista, että NYC Operan kaltainen iso taideorganisaatio valjastaisi myös yhteisörahoituspalvelun omaan varainhankintaansa. Yleensä organisaatioiden varainhankinnassa keskitytään kolmeen tärkeään kohderyhmään: yksityislahjoittajiin, yrityksiin ja säätiöihin. Niin normaalioloissa kuin kriisissäkin. Erityisen tärkeä merkitys on suuria lahjoituksia tekevillä yksityishenkilöillä. Rikkaat oopperan ystävät voivat olla halutessaan nopealiikkeisiä ja saada aikaan merkittäviä asioita. Taustalla on pitkäjänteinen ja strateginen työ lahjoittajasuhteiden luomiseen ja hoitamiseen.

Yhteisörahoitus on sitä vastoin ollut kätevä rahoituskanava yksittäisille taiteilijoille ja vapaille ryhmille.



Historian suurin varainhankintaponnistus


New York City Opera on julistanut hätätilan ja ilmoittanut tarvitsevansa seitsemän miljoonaa dollaria syyskuun loppuun mennessä voidakseen turvata kuluvan esityskauden. Kaikkiaan NYC Opera tavoittelee 20 miljoonaa dollaria, jotta sen toiminta voisi jatkua tulevillakin kausilla.

Summa on kaksinkertainen viimevuotiseen varainhankintaan verrattuna ja korkein koko oopperan historiassa, kuten New York Times kirjoittaa.

Organisaatio vailla kirkasta toiminta-ajatusta?


Vuonna 1943 perustetun oopperan alkuperäinen toiminta-ajatus oli hieno. Samalla kun Metropolitan Opera toi klassikkoja ja isoja nimiä lavalle, NYC Opera otti kansanoopperan roolin. Painopiste oli amerikkalaisissa teoksissa, rohkeissakin kokeiluissa ja tuoreissa kyvyissä.

Paletti ei kuitenkaan pysynyt kasassa ja ooppera joutui talousvaikeuksiin jo vuosia sitten. Haistoin ongelmia jo haastatellessani oopperan varainhankintajohtajaa tutkimustani varten toukokuussa 2011. Ongelmat kärjistyivät vähän myöhemmin samana vuonna, ja ooppera joutui hylkäämään kotiteatterinsa Lincoln Centerissä. Vierailu uudessa toimistorakennuksessa syksyllä 2011 oli puiseva ja enteili lopun alkua. Uusi varainhankintajohtaja lupaili lisätietoja sähköpostilla, mutta näitä ei koskaan kuulunut. Hänkään ei ole enää oopperan palveluksessa.

Samaan aikaan Metropolitan Opera porskutti eteenpäin ja teki maailmanvalloitustaan tuomalla oopperansa myös elokuvateattereihin.

New York Times kirjoitti jo kesäkuussa 2012, että NYC Opera ei ole enää entisensä. Lehden mukaan organisaatio on menettänyt kiinnekohtansa sen alkuperäiseen toiminta-ajatukseen. Vuodesta 2009 organisaatiota luotsannut George Steel ei ole onnistunut toiminta-ajatusta kirkastamaan.

Kuuluuko New York City Operan avunhuuto vai jääkö tämä kansanooppera osaksi Yhdysvaltain historiaa?