Amerikkalainen talouslehti Forbes rohkenee väittää tuoreessa artikkelissaan, että lahjoittajat nousevat merkittävään asemaan maailmanlaajuisesti eri maiden hallitusten vetäytyessä rahoittajina.
Lehden artikkelissa viitataan Warren Buffettin ja Bill Gatesin ”Giving Pledge” -kampanjaan. Vuonna 2010 käynnistetyn kampanjan ideana on houkutella miljonäärit lahjoittamaan merkittävä osa omaisuudestaan hyvään tarkoitukseen, voittoa tavoittelemattomille organisaatioille.
Epäonnistumisesta kampanjaa ei voi syyttää, sillä mukana on jo 81 miljonääriä. Buffett ja Gates hyödyntävät suhdeverkostojaan sekä mediaa ja kiertävät myös maailmassa kertoen kampanjasta.
Lahjoittaminen osa amerikkalaisuutta
Lahjoittamisen (philanthropy) kulttuuri on amerikkalaisuuden ytimessä. Itse asiassa jo toinen teollinen vallankumous 1800-luvun lopulta lähtien toi Amerikkaan paitsi jättiyhtiöt, myös ennennäkemättömän rikkaat liikemiehet, kuten US Steelin Andrew Carnegien ja Standard Oilin John D. Rockefellerin.
Carnegiestä, Rockefelleristä ja heidän kaimoistaan käytetään kaksitulkintaista ”Robber Baron” -nimitystä, sillä rahan alkuperästä ja liiketoiminnan rehellisyydestä on monenlaisia näkemyksiä. Yhtenäistä kaikille oli kuitenkin lahjoittaminen myös hyvään tarkoitukseen – esimerkiksi taiteelle, koulutukselle, lääketieteelle ja tekniikalle. Ei siis ole sattumaa, että maasta löytyy muun muassa Rockefeller University ja Carnegie Hall.
Hyväntekeväisyydestä järjestelmälliseksi lahjoittamiseksi
Lahjoittamisen juuret juontavat Amerikassa 1600-luvun alun kolonialismiin ja vanhasta maailmasta tulleisiin tapoihin. Varhaisissa siirtokunnissa perheet ja naapurit auttoivat pienissä piireissä toisiaan hyväntekeväisyyden tapaan. Uskonnolla oli vahva rooli, sillä tekemällä hyvää toivottiin oikotietä pelastukseen.
Yhdysvaltain itsenäistymisen jälkeen hyväntekeväisyys alkoi etääntyä uskonnosta ja kehittyä hiljakseen laajemman, järjestelmällisemmän lahjoittamisen suuntaan. Hyväntekeväisyys säilyi toki edelleen pienessä mittakaavassa. Lahjoittamista alettiin käyttää myös vaikuttamisen keinona. Valtion roolista muodostui samalla pienempi kuin Euroopassa.
Teollisen vallankumouksen synnyttämät ”ryövärimiljonäärit” nostivat lahjoittamisen tapetille. Myöhemmin maailmansodat saivat aikaan laajamittaista lahjoittamista. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaiset organisaatiot, kuten Ford Foundation, avasivat rahakirstujaan eri puolilla maailmaa.
Yksittäiset lahjoittavat eniten tämän päivän Amerikassa
Vuotuisten lahjoitusten kokonaissumma on Amerikassa peräti 298 miljardia dollaria.
Yllättäen yksittäiset lahjoittajat muodostavat piirakan suurimman siivun – peräti 73 prosenttia Giving USA:n tuoreen raportin mukaan. Yritysten osuus on vain viisi prosenttia. Toki yritysten osuus on harmaampi, sillä esimerkiksi sponsorointi ei näy näissä luvuissa.
Valtaosa lahjoitusdollareista suuntautuu uskontoon, missä heijastuu yksittäisten lahjoittajien rooli. Yritykset ovat Suomea näyttävämmin esillä taiteen ja kulttuurin parissa, vaikkakin niiden osuus kokonaispotista on maltillinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti