Kuulun niihin ihmisiin, jotka saavat syvimmät tunne-elämyksensä eri taidemuodoista juuri musiikin kautta. Ei siis ihme, että itsekin eläydyin eiliseen konserttiin kyynel silmäkulmassa. Minuun teki erityisen vaikutuksen Maria Ylipään ja Waltteri Torikan Myrskyluodon Maija -duetto sekä Vesa-Matti Loirin Lapin Kesästä loihtima tunnelmallinen ja minimalistinen versio. Kappaleen aloittaminen kanteleen sävelin pysäytti ja vei ajatukset Lapin soliseviin puroihin.
Tehdessäni varainhankintaa taiteen ja kulttuurin saralla, seuraan tunteiden viitoittamaa tietä ja autan niitä taideorganisaatioita ja taiteilijoita, jotka koskettavat minua. "Don't work for a cause you don't believe in", oli elämänohje yhdeltä New York Universityn professorilta, Timothy Higdonilta. Päivätyössäni Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa etsin myös koskettavia tositarinoita siitä, miten huippututkimus on auttanut tavallisia ihmisiä. Lastensairaalakaan ei pärjäisi yksinään, ellei myös lääketieteen tutkimusta ja uusia läpimurtoja hoitokeinojen löytymisessä tuettaisi.
Santtu-Matias Rouvalin huikea tie
Ilokseni seurasin myös kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin työskentelyä. Lennokasta ja vekkuleita ilmeitä. "Se meni hyvin; ainakin omasta mielestäni", Santtu virnisteli konsertin jälkeen. Santtu on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi halutuimmaksi nuoreksi kapellimestariksi kansainvälisesti. Kaveri on äärimmäisen lahjakas ja persoonallinen.
Itse tapasin Santun jo vuonna 2006, kun Subilla pyörivän Not Born to Rockin kuvaukset alkoivat. Neljästä klassisesta muusikosta tehtiin rokkibändi, ja jokaiselle annettiin eri soitin, kuin mikä on hänen omansa. Lime Hill Quartetissa soittavalle Erkki Rännälille lankesi laulusolistin rooli, Santun käteen laitettiin kitara. Ja kun juontaja Wallu Valpio opasti bändiläisiä lukemaan pornolehtiä keikkabussissa, Santtu kyseenalaisti asian suurinpiirtein näin: "Mutta, jos kukaan ei näe bussin sisälle, miksi ei voi yhtälailla lukea Metsästäjä-lehteä, joka on mielenkiintoisempi".
Santtu-Matias Rouvali, Erkki Rännäli ja Hessu Parviainen Not Born to Rock -ohjelmassa, jota esitettiin marraskuusta 2007 tammikuuhun 2008. Kuva Katso-lehden arkistosta. Lue lisää täältä.
Taidemuotojen yhteiseloa
Itsenäisyyspäivän konsertti oli riemuylistys suomalaiselle taiteelle ja kulttuurille. Erityisen ilahduttavaa oli eri taidemuotojen yhdistäminen toisiinsa.
Tila lienee rajannut mahdollisuuksia, sillä itse olisin toivonut entistä laajempaakin elämyskavalkadia myös tanssin ja teatterin keinoin.
Tulevaisuudessa eri taidemuotojen osaajat ja organisaatiot joutuvat yhdistämään voimansa yhä enemmän. Kävijöitä täytyy koukuttaa uusilla keinoilla, ja loihtia uudenlaisia elämyksiä.
Kulttuuri osa maanpuolustusta?
Presidenttiparin valitsema konsertti puhuttelee myös toisesta näkökulmasta. Kirjailija Sofi Oksanen totesi Puolustusvoimain komentajan Maanpuolustuspäivässä 23. lokakuuta, että kulttuuri on yksi maanpuolustuksen keino.
Oksanen viittasi Viron lähihistoriaan. Vaikka Neuvostovallan aikana vironkieliset julkaisut olivat kiellettyjä, jokaisessa kodissa oli kirjakylly. "Kirjahylly oli passiivista vastarintaa". Oksasen ajatuksia voi lukea lisää 7.11. julkaistusta Ruotuväki-lehdestä.
Tämän itsenäisyyspäivän juhla kosketti. Odotukset ensi vuodesta ovat korkealla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti